Hyvän johtajan ominaisuuksia:

• Päätöksentekokyky
• Motivointikyky
• Oikeudenmukaisuus
• Empaattisuus
• Tilannetaju
• Paineensietokyky
• Visiointikyky
• Joustavuus

Johtajan on tärkeää kyetä selventämään  työntekijöilleen tehtävät lyhyellä aikavälillä, jotka pitkällä aikavälillä johtavat menestyksellisesti yrityksen tavoitteisiin. Johtaja on viime kädessä vastuussa organisaation toiminnasta.

 

 

Hyviä johtajia ovat mielestämme Steve Jobs (visiontikyky), Ingvar Kamprad (luonut huonekaluimperiumin), Laakkosen talous-ja kehitysjohtaja Marjut Kurvinen (empaattisuus), Tarja Halonen (Suomen ensimmäinen naispresidentti), Oprah Winfrey (nopeaälyinen,empaattinen). 

Karisma vaikuttaa suuresti siihen, millaista ihmistä pidämme hyvänä johtajana. Hyvään johtajaan ja hänen päätöksiinsä on helppo samaistua. Johtajan tulisi myös kyetä asettumaan työntekijänsä asemaan, eikä asettua työntekijöidensä yläpuolelle. 

Katsoimme tiimimme kanssa youtube-videon

 http://www.youtube.com/watch?v=qq-vGtO07Ng.
Ensimmäisena videossa esitelty Zimbabwen presidentti herätti keskustelua johtamiseen liittyvästä vallanhimosta, itsekeskeisyydestä ja muiden ihmisten kustannuksella menestymisestä. Pidämme tällaista johtamistapaa vanhanaikaisena, eikä sen pitäisi olla nykymaailmassa mahdollista. Kuitenkin etenkin kehitysmaissa tällainen johtamistapa on valitettavan yleinen. Kansainvälisellä tasolla epäkohtiin puuttuminen saattaisi auttaa ongelmiin. Historian saatossa muuttuneita johtamismalleja on tutkittu ja kehitetty jatkuvasti lisää. Erilaisten mallien ohjeviidakossa tulisi löytää itselle sopivat työkalut ja muistaa, että ei ole yhtä kaikille sopivaa tapaa tai mallia vaan eri malleja ydistelemällä löydetään tilanteeseen sopiva ratkaisu.

Johtamistaitoihin liittyvät ihmissuhdetaidot, tekniset taidot ja käsitteelliset taidot. Kuten olemme aiemmin maininneet, pidämme ihmissuhdetaitoja erittäin tärkeinä. Hyvän johtajan tulisi tietenkin tuntea organisaationsa toiminta myös tekniseltä kannalta ja olla valmis ottamaan neuvoja työntekijöiltään, esimerkiksi tuotantomenetelmiä koskevissa kysymyksissä. Työn varsinaisilta tekijöiltä löytyy käytännön kokemuksen kautta muun muassa parannusehdotuksia. Käsitteellisistä taidoista tärkeimmäksi nousee visiointikyky.

Lähde: Mirjami Ikonen ja Heidi Rajamäki, Luentokalvot, Itä-Suomen yliopisto