Pohdimme tiimimme kanssa ympäristön ja genettisyyden vaikutusta ihmisen persoonallisuuteen. Yhteinen mielipiteemme oli, että vaikka geeniperimä vaikuttaa ihmisen persoonan muokkautumiseen, on ympäristö huomattavasti suurempi tekijä persoonallisuuden rakentumisessa. Omakohtaiset kokemukset antavat mielipiteellemme pohjaa ja myös kaksosilla tehdyt tutkimukset tukevat näkökantaamme. Esimerkiksi esikuvien vaikutus on suuri ja yleensä positiivinen. 

Itsensä ja muiden havainnoiminen on johtamisen perusta. Havainnointivirheet kiinnostavat tiimiämme ja päätimme keskittyä niihin. Stereotypioista ensimmäisenä mieleemme tuli blondien tyhmyys ja ruotsalaisten homous. Työelämän tyypillisiä stereotypiota ovat, että miehet ovat naisia parempia johtajia ja että suomalaista johtamistyyliä kuvaa fraasi "management by perkele". Työelämässä stereotypiat vaikeuttavat sosiaalisia suhteita ja edistävät epätasa-arvoa ennakkoluulojen kautta. Itseään toteuttavista ennustuksista meille esiteltiin esimerkki koululaisten älykkyystutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli mitata opettajien suhtautumista tutkimuksen kautta osoitettuihin tuloksiin. Mielestämme negatiiviset odotukset ovat omiaan kaatamaan myös menestyksellisiä organisaatioita. Myös asenne on ratkaiseva tekijä organisaation menestymisessä. Haloefekti ja paholaisefekti vaikuttavat etenkin anteeksiantamattomassa yhteisössä. Ihmisten ja esikuvien ihailu saattaa haloefektin kautta estää yksilöitä ja organisaatioita puuttumasta haitalliseen toimintaan,jota ei ihailun takaa haluta huomata. Minää tukeva arviointivinouma estää itsensä kriittisen arvioinnin ja sen kautta kehittymisen. Virheistään tulisi muiden syyttelyn sijaan oppia ja heijastaa aikaisemmat kokemuksensa tuleviin tehtäviin. Kognitiivinen dissonanssi tulee johtamisessa esille etenkin palautteen antamisessa. Negatiivisten ja kriittisten asioiden lisäksi tulee keskittyä myös positiiviseen palautteeseen. Ristiriitainen informaation organisaatioissa edistää kognitiivista dissonanssia.

http://www.youtube.com/results?search_query=ilari+johansson+eri+kansojen&sm=3

Stereotypiat ovat yleisin havainnointivirhe, joihin tiimimme jäsenet ovat törmänneet. Nuorena naisena törmää usein erilaisiin ennakkoluuloihin ja saatta joutua puolustelemaan itseään ja omia taitojaan. Minää tukeva arviointivinouma on varmasti kaikille tuttu ja jokainen meistä on joskus syyttänyt muita epäonnistumisistaan.

Tiimimme jäsen teki persoonallisuustestin

https://www.vastaamo.fi/persoonallisuustesti/

  graph-normal.jpg

 

Tuloksien mukaan henkilön on persoonassa korostuvat ulospäinsuuntautuneisuus ja sovinnallisuus suhteessa muihin ihmisiin. Emotionaalisesta tasapainosta saadut miinuspisteet eivät tarkoita emotionaalista tasapainottomuutta, vaan kuvaavat herkkyyttä ja tunteellisuutta. Henkilö tunnisti testin tuloksista itsensä. Nämä ominaisuudet voivat mielestämme tehdä hyvän johtajan.

Käytämme ryhmätyökokoonpanostamme tiimi nimitystä ryhmän sijaan. Koemme olevamma vastuussa työn sujuvuudesta ja meillä kaikilla olevan omat roolit tiimissämme. Valitsimme tiimillemme nimen ja blogimme visuaalinen ilme myös toistaa tätä. Tällaiset ulkoiset asiat vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tämä tunne ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pyrkisimme suojelemaan tiimimme harmoniaa keinolla millä hyvänsä, Olemme säännöissämme sopineet, että huomioimme kaikkien jäsenien mielipiteet ja pidämme etenkin tässä projektissa erilaisia mielipiteitä keskustelun kirvoittajina. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että ryhmäpaine saattaa joskus vaikuttaa tilanteesta riippuen negatiivisesti tai positiivisesti. Jokaisen ryhmän jäsenen tulisikin olla myös yksilöinä niin vahvoja, että omat mielipiteet pystytään tuomaan julki. Tietenkin samalla myös muiden tulisi kunnioittaa jokaisen yksilön mielipidettä ja pyrkiä etsimään erilaisia ja uusia ratkaisuja ongelmatilanteissa. Tuckmanin ryhmän kehityksen vaiheita kuvaava teoria herätti jäsenissämme ristiriitaisia mielipiteitä. Nimetyt vaiheet eivät mielestämme kuvanneet erityisen hyvin ryhmän kehittymistä. Toisaalta kuitenkin ajan kuluessa ryhmälle muodostuvat tietyt toimintatavat ja rutiinit, jolloin työskentely helpottuu ja tehokkuus kasvaa. 

Lähde: Mirjami Ikonen ja Heidi Rajamäki, Luentokalvot, Itä-Suomen yliopisto