Viestintä yhdistää organisaation toiminnot verbaalisilla ja nonverbaalisilla keinoilla, joita ovat esimerkiksi puhe ja eleet. Viestinnän avulla voidaan vaihtaa ideoita, ilmaista tunteita sekä mielipiteitä.Tiimiympäristössä työskennellessämme koemme olevamme hyvin monipuolisia viestijöitä. Me esimerkiksi käytämme hyvin monipuolista sanastoa keskustellessamme mielipiteistämme. Nonverbaalinen viestintä on meilestämme hyvin mielenkiintoinen aihe. On myös mielenkiintoista seurata ihmisten nonverbaalista viestintää arkipäivän tilanteissa.

Työelämässä viestimällä johdetaan arvoja. Viestittyjen arvojen tulee olla yhteneviä välittääkseen uskottavan viestin. Työelämän viestintää leimaa usein myös moniäänisyys sekä virallisen ja epävirallisen viestinnän summa. Organisaatioissa on huomattavasti enemmän epävirallista viestintää kuin virallista. Esimerkiksi kokouksissa henkilöstölle usein annetaan mahdollisuus vaikuttaa, mutta sitä ei tehdä. Keskustelut käydään virallisten tilasuuksien ulkopuolella epävirallisissa sosiaalisissa kanssakäymisissä. 

Organisaatiosta tapahtuu viestintää myös sen ulkopuolelle. Selkein esimerkki tästä on markkinointi, joka on viestintää, jota käytetään organisaation identiteetin mainostamiseen. Organisaatio rakentaa brändiään viestinnän kautta. Brändin tarkoitus on luoda mielikuva organisaatiosta yleisölle. Viestinnän onnistumisesta riippuen brändääminen joko myös onnistuu, tai epäonnistuu.

Viestintäteorioita

• Organisaatiokäyttäytyminen (Yksilöiden, ryhmien ja rakenteiden vaikutus organisaatioon ja sen tiedon hyödyntäminen parantamaan organisaaton tehokkuutta. Ekonomit, psykologit ja sosiologit tutkivat yhdessä syy-seuraussuhteita)
• Diskurssiteoria (Organisaatiossa on olemassa monta toedellisuutta)

Viestinnän tasot

• Kahdenvälinen (=Dyadinen) jakautuu ihmisten välisiin eli suoraan viestinnän tasoon ja persoonattomaan, joka tapahtuu ihmisten kesken välillisesti esimerkiksi massaviestintä.
• Pienryhmä
• yhteisöviestintä (jaettu merkitys)
• Joukkoviestintä

Jäimme tiimimme kesken pohtimaan mikä ero on kahdenvälisellä persoonattomalla viestinnällä, joukkoviestinnällä ja yhteisöviestinnällä. Tutkimme asiaa ja saimme selville, että joukkoviestintä on yhdensuuntaista massamedioissa tapahtuvaa suurelle kohdeyöeisölle tarkoitettua viestintää. Käsityksemme mukaan joukkoviestintä eroaa kahdenvälisestä persoonattomasta viestinnästä siten, että joukkoviestinnän viesti on suuren yleisön nähtävissä, kun taas kahden välinen persoonaton viestintä on tarkoitettu valikoiduille segmenteille. Yhteisöviestinnälle llöysimme määritelmän jonka mukaan se tarkoittaa yrityksen tiedotus- ja suhdetoimintaa.

Tunnejohtajuus ja tunneäly

• Kannustaa, innostaa
• Havaitsee
• Kykenee ongelman ratkaisuun
• Arvioi itseään ja muita

Koemme nais- ja miesjohtajien erojen johtuvan tunneälyn käytön eroavaisuuksista. Naisia yleisesti pidetään empaattisina ja kykeneväisinä havaitsemaan  ryhmän värähtelyjä. Empattisuuden johdosta naisilla on lähtökohtaisesti tunnepohjaisempi tapa ratkaista ongelmia. Miehiä helposti syytetään tunneälyn puutteesta ja ajatellaan heidän pitävän faktoja tärkeämpänä. Tämän seurauksena uskomme, että miehet eivät välttämättä uskallakkaan poiketa tästä "tunneälyttömästä" johtamistavasta. Kuitenkin ihmisen persoona ratkaisee tunnejohtajuuden tason.

Johtajuuden haasteet

• Puheeksiottaminen (varhain puuttuminen)
• Palautteen antaminen
• Työsuhteen päättäminen

Positiivisia asioita on huomattavasti helpompi viestiä organisaatiossa, kun taas negatiivisia asioita viestittäessä tarvitaan taitoa viestiä. Negatiivisten asioiden viestinnässä pelätään oman suosion kärsivän. Usein negatiivisen viestinnän vastaanottaja saattaa kokea viestin sisällön henkilökohtaisena. Näiden syiden takia negatiivisiin asioihin ei uskalleta puuttua tarpeeksi ajoissa. Puuttuminen taahtuu siinä vaiheessa, kun vahinko on jo tapahtunut.

Organisoiden toimintaan liittyvät oleellisesti muutokset. Johtajien on kyettävä tekemään ikäviäkin päätöksiä, joilla mahdollistetaan muutos.Ilman muutoksia organisaatio ei pysty kehittymään eikä toimimaan tehokkaasti alati muuttuvilla markkinoilla. Muutosten johtaminen onkin yksi johtamisen suurimmista haasteista. Cloud vertaakin hyvää johtajaa ruusun kasvattajaan. Hänen näkemyksensä mukaan johtajan päätehtävät ovat:

1. Karsi/keskitä
2. Hoida/kehitä
3. Leikkaa/lopeta

Lähde: Mirjami Ikonen ja Heidi Rajamäki, Luentokalvot, Itä-Suomen yliopisto